Case: Yrityksen ja hyvinvointialueen kumppanuus

Susanna Majasuo

Toimitusjohtaja ja vastaava lääkäri, Ihotalo

Tietoa kirjoittajasta

Susanna Majasuo on Suomen Ihotalo Oy:n toimitusjohtaja ja perustajajäsen sekä lääkärikeskus Ihotalon vastaava lääkäri. Ihotalo on laaja-alaisesti ihon ja ihosairauksien hoitoon keskittyvä, paikallisten ihotautilääkäreiden omistama lääkärikeskus Turussa. Susanna Majasuo toimii myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella aluevaltuutettuna sekä Kaarinassa kaupunginvaltuutettuna.

Puheenvuoro valinnanvapauden ja monituottajamallin puolesta

Suomen nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on vuosikymmenien saatossa muovautunut omanlaisekseen, ja eroaa monessa mielessä muiden Pohjoismaiden ja Euroopan maiden järjestelmistä. Järjestelmän rakenteiden ongelmat ja muutostarve sekä väestön ikääntymisen vaikutukset siihen ovat olleet tiedossa jo pitkään. Uutta järjestelmää odotellessa elettiin liian kauan pysähtyneisyyden tilassa ja hyvinvointialueuudistukseen kohdistuvat odotukset ovatkin valtavia.

Suomen sote-järjestelmän toiminnallisia ongelmakohtia ovat mm palvelutarjonnan epätasa-arvoisuus, hoitoon pääsyn viiveet ja hoidon jatkuvuus, ja näihin on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisesti. 

On syytä kehittää valinnanvapautta

Ratkaisuista keskustellessa esiin on noussut käsitteet valinnanvapaus ja monituottajamalli.  

Nämä eivät suinkaan ole uusia ilmiöitä, ja terveydenhuoltoalalla yksilön vapaus valita oma hoitopaikkansa on ollut voimassa jo vuodesta 2014. Henkilökohtaisen budjetin käyttö sellaisilla asiakkailla, jotka tarvitsevat säännöllisesti useita sosiaali- ja terveyspalveluita, mahdollistaa palveluiden hankkimisen sieltä mistä asiakas itse haluaa. Tyypillisimmin henkilökohtaista budjettia on käytetty vammaispalveluiden, perhepalveluiden ja hoivapalveluiden hankkimiseen. Näiden kyseisten palveluiden kohdalla julkisia palveluita täydennetään merkittävissä määrin yksityisiltä palveluntarjoajilta hankituilla ostopalveluilla myös muuten, eikä ilman yksityisiä palveluntarjoajia tarvittavaa hoivaa olisi mitenkään mahdollista edes järjestää. 

Tästä huolimatta sekä valinnanvapauden että monituottajamallin käytön tarjoamia mahdollisuuksia on mahdollista ja ennen kaikkea myös järkevää kehittää ja hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän. Palveluntarjoajayrityksillä on tarjota resursseja, joista julkisella sektorilla on pulaa, ja terve kilpailu johtaa useimmiten tehokkuuden lisääntymiseen ja suurella todennäköisyydellä samalla poikii uusia hienoja innovaatioita.

Valinnanvapaus tarkoittaa yksilön oikeutta valita oma hoitopaikkansa. Tällöin on mahdollista huomioida henkilön omat ja myös omaisten toiveet ja tarpeet. Valinnanvapauden mahdollistamisella voidaan parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua, kun asiakkaat saavat valita itselleen sopivimman palveluntarjoajan. Terveydenhuoltopalveluissa voidaan huomioida toivottu asioimissuunta ja esim. paikkakunnalta tai kaupunginosasta toiseen muuton jälkeen mahdollistaa hoidon jatkuvuus tutussa hoitopaikassa. Hoivapalveluissa ja laitoshoidossa taas on mahdollista valita kullekin henkilölle sopivin hoitoympäristö, tai valita sijainti siten, että lähiomaisten on helppo vierailla asiakkaan luona.

Haasteet tunnistettava ja ratkottava

Valinnanvapauden toteuttamisessa on toki omat haasteensa. Haja-asutusalueella palveluntarjoajia on vähemmän eikä valinnan varaa välttämättä ole. Kustannusten hallitsemiseksi palveluhintaneuvottelut ovat tärkeässä roolissa, mutta julkisen palveluntuotannon todellisten kustannusten laskeminen ja avoin kilpailu palveluntarjoajien kesken hidastavat kustannusten nousua. Hyvinvointiala HALI ry:n 2021 tekemässä selvityksessä todettiin, että kuntien hoivapalvelu maksoi kunnille keskimäärin kolmanneksen ja pahimmillaan jopa 50 % enemmän kuin yritysten ja järjestöjen tuottama hoiva. 

Monituottajamalli, eli palveluiden tuottaminen sekä julkisen järjestelmän että yksityisten palveluntarjoajien toimesta, on etenkin terveydenhuollon puolella kiistanalainen aihe. Perhe- ja hoivapalveluiden puolella tilanne on onneksi eri. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kovin julkispainotteinen. Muitakin malleja on lähistöllä ja esim. Tanskassa järjestetään toimiva perusterveydenhuolto ammatinharjoittajalääkäreiden toimesta julkisella rahoituksella.

Hyvällä monituottajamallilla voidaan nopeuttaa hoitoon pääsyä, kun käytössä on julkisten palveluiden lisäksi myös yksityisten palveluntarjoajien resurssit. Mallin tarjoama kilpailu kirittää myös kustannustehokkuutta. Monituottajamallilla on jopa mahdollista parantaa hoidon jatkuvuutta, kun asiakas saa itse valita haluamansa palveluntarjoajan. Esimerkiksi palveluseteleitä hyödyntämällä on mahdollista ostaa yksityiseltä toimijalta erikoissairaanhoidon palveluita nopeasti ja halvemmalla kuin mitä vastaava palvelu kustantaisi julkisessa sairaalassa.

Monituottajamallin haasteet ovat yhteneväisiä valinnanvapauden toteuttamisen haasteiden kanssa. Kustannusten hallitsemiseksi monituottajamalli edellyttää rajauksia siihen mitä palveluita asiakkaalle on luvallista tarjota julkisella rahoituksella. Samalla mallille asetetut rajaukset voivat myös rajoittaa sen toimivuutta. Jos esimerkiksi lääkärin tai fysioterapeutin kädet sidotaan, ei hän pysty antamaan saman tasoista hoitoa kuin mikä on mahdollista terveysasemalla ilman rajoituksia. Liian tiukasti asetetut rajaukset estävät hoidon jatkuvuuden toteutumista, edellyttävät tarkkaa potilasvalintaa ja mahdollistavat asioinnin vain yksinkertaisissa asioissa. 

Julkisuudessa toistuu puhe ahneista yksityisistä terveyspalveluyrityksistä, joista rahat valuvat veroparatiiseihin. Näin yksityispuolella toimivana lääkärinä puhe ahneista yksityislääkäreistä on jopa hieman loukkaavaa. Sote-alalle hakeutuvat ihmiset ovat ainakin osittain kutsumusammatissaan, ja heitä yhdistää halu toimia asiakkaan parhaaksi. Ammattilaiset myös ymmärtävät hyvin julkisen talouden ahdingon ja sen, että se tulee huomioida päätöksissä, jotta apua voidaan tarjota mahdollisimman monelle. 

Yritys hyvinvointialueen vastuullisena kumppanina

Ihotalo on voittoa tavoitteleva ihosairauksien ja ihon hoitoon keskittyvä lääkärikeskus Turussa. Silti yhteiskuntavastuu on suuressa roolissa yrityksemme toiminnassa. Olemme valmiit osallistumaan talkoisiin, jotta mahdollisimman moni pääsisi ihotautilääkärin vastaanotolle silloin kun sitä tarvitsee. Pystymme tarjoamaan hyvinvointialueelle aitoa kumppanuutta - kustannustehokkaasti.

Uskon, että suurin osa sote-alan yksityisistä palveluntarjoajista jakaa kanssamme samoja ajatuksia. Ja samalla työllistää arviolta 100 000 alan ammattilaista. 

On siis selvää, että valinnanvapaus ja monituottajamalli tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia, joita ei missään nimessä kannata jättää käyttämättä.

Seuraava

Marko Rauhala

Tekoälyn mahdollisuudet hyvinvointialueilla: tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Muut

Leena Kostiainen ja Kari-Matti Hiltunen

Case: Pirkanmaan hyvinvointialue digitaalisten palvelujen edelläkävijänä

Helena Lehkonen ja Juha Isosuo

Case: GerBiili vanhusten ja vammaisten apuna Kanta-Hämeessä

Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry

Sydänkaista-etäpalvelu ehkäisee uusintainfarkteja

Merja Hirvonen, Apteekkariliitto

Apteekki – terveydenhuollon lähipalvelua ja kasvollista yrittäjyyttä

Lasse Lehtonen

Valtio-ohjatun soten haasteet

Mats Brommels

”Kärsivällisyyttä ja karskiutta”: Vinkkejä hyvinvointialue­valtuutetuille

Johtopäätökset

Reseptit tiivistetysti

Anna-Kaisa Ikonen

Rohkeasti uudistumalla turvataan hyvinvointipalveluita tulevaisuuteen

Markus Paananen

Omalääkärimallin hyödyt ovat kiistattomat

Paula Risikko

Henkilöstön omistama osuuskuntamuotoinen sote-keskus

Pirkko Valtola

Case: Rekrytointi onnistui Etelä-Savossa määrätietoisella työllä

Eero Laesterä

Alueilla pitää sopeutuksen vielä jatkua

Anne-Mari Virolainen, Lääketeollisuus ry

Tulevaisuudenkestävää hyvinvointialuetta rakentamassa

Julkaisija ja tekijänoikeuden haltija:

Kansallinen kulttuurisäätiö s.r. / Ajatuspaja Toivo

Toimitus: Sini Ruohonen

Taitto: Luova toimisto Muka