Case: Pirkanmaan hyvinvointialue digitaalisten palvelujen edelläkävijänä


Leena Kostiainen

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Tietoa kirjoittajasta

Leena Kostiainen on rehtori ja koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri. Kostiainen on toiminut mm. lasten ja nuorten palveluista vastaavana apulaispormestarina Tampereella ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana. Tällä kaudella Kostiainen on ollut aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja aluehallituksen jäsen.

Kari-Matti Hiltunen

Aluehallituksen puheenjohtaja (Kok.), Pirkanmaan hyvinvointialue

Tietoa kirjoittajasta

Kari-Matti Hiltunen on lääketieteen tohtori, dosentti ja lääkintöneuvos. Hiltunen on nyt eläkkeellä, mutta toiminut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä 2011–2020. Hiltunen on Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu ja aluehallituksen puheenjohtaja.

Digitalisaatio ei ole vain tekniikkaa ja laitteita, se on ajattelutavan muutos. Digitaaliset palvelut mahdollistavat asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden huomioimisen. Pirkanmaan hyvinvointialueella digitaalisten palvelujen kehittämistä on tehty yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa, mikä on lisännyt niiden käytettävyyttä ja tehokkuutta. Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen palvelutuotannon kehittämisessä on Pirhan strategian läpileikkaava tavoite. Esittelemme tässä lyhyesti muutaman esimerkin.  

Digiklinikka

Digiklinikka käynnistyi toukokuussa 2024. Se on palkittu mm. vuoden vaikuttavimmasta digiteosta hyvinvointialueilla ja myös julkisen sektorin Amazon Web Services palkinnolla myönteisten vaikutustensa vuoksi. Palveluun rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 120 000. 

Digiklinikalla käydään päivittäin yli 500 hoitokeskustelua. Yhteyden saamisen kesto on keskimäärin 10 minuuttia. Arviolta yli 60 % saa avun digiklinikalta, mutta osa ohjataan vastaanotolle esim. omalle sote-asemalle. Digiklinikan kautta on mahdollista saada tarvittaessa videoyhteys lääkäriin. Palvelu on avoinna joka päivä, myös viikonloppuisin klo 8–22 välisen ajan. 

Digiklinikan asiakasmaksut ovat samat kuin sote-asemilla. Sairaanhoitajan tekemä hoidontarpeen arviointi on ilmainen, mutta lääkärin etävastaanotto on maksullinen. Palvelun edellytyksenä on kirjautuminen OmaPirhaan tai lataamalla OmaPirha Digiklinikka -sovellus. Digiklinikalla on mahdollisuus saada nopea apu äkillisissä sairastumisissa kuten flunssan, kuumeen, ripulin, virtsaoireiden, silmätulehduksen iskiessä. Apua saa myös esim. iho-oireisiin ja mielenterveyden ongelmissa.

Ikäihmisten etähoiva

Ikääntyneiden kotihoito voi olla myös etähoivaa, jolloin osa hoitajan käynneistä toteutetaan etäkäynteinä. Lääkeautomaatit auttavat asiakasta ottamaan lääkkeensä itsenäisesti, turvallisesti ja oikea-aikaisesti. Etähoivaa tarjotaan sellaisille asiakkaille, joille se soveltuu. 

Etäkäyntilaite tuo ikääntyneelle turvaa, tarjoaa aktiviteetteja ja mahdollistaa videopuhelut läheisten kanssa. Ikääntyneet pitävät etäkäyntilaitetta helppokäyttöisenä ja suosittelevat sitä myös ikätovereilleen.  Etäkäynnit tarjoavat monenlaista ohjelmaa, kuten tuolijumppaa ja tietovisoja. Etähoiva tuo virikkeitä päivään ja ylläpitää ikäihmisten liikkuvuutta ja omatoimisuutta. 

Kotihoidon etäkäynnit tuovat säästöjä ja tehostavat resurssien käyttöä erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, jotka asuvat haja-asutusalueella. Kotihoidossa on tällä hetkellä käytössä 588 laitetta ja etäkäyntejä on keskimäärin 444 päivässä. Tällä hetkellä kotihoidon käynneistä etänä toteutetaan 12,8 %. Etäkäynnin kesto on keskimäärin 26 minuuttia. Läheisten soittamia videopuheluita on keskimäärin 19 kuukaudessa. 

Digitaalisia hoitopolkuja

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan unipoliklinikalla kehitetty etäseurantadatan hyödyntäminen ja digitaalinen hoitopolku mullistivat uniapnean hoidon. Nykyään hoitoon pääsee jo parissa viikossa, kun ennen aikaa sai odottaa jopa useita kuukausia. Rahaa ja aikaa säästyy, ja hoitohenkilökunta ja potilaat ovat entistä tyytyväisempiä. 

TaysPolku-sovelluksen käyttöönoton myötä pirkanmaalaiset tulehduksellista suolisairautta sairastavat (IBD) potilaat saavat mahdollisuuden kuljettaa omaa hoitopolkuaan aina taskussa mukana. Tulehduksellisia suolisairauksia ovat esim. haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti. Nykyaikainen hoito mahdollistaa aiempaa harvemmat vastaanottokäynnit. IBD-potilaista suurin osa on 15–35-vuotiaita, eli ikäryhmää, jolle digitaaliset ratkaisut ovat arkipäivää. Sovellus mahdollistaa ajantasaisen, luotettavan ja omassa toimipisteessä koostetun tiedon kuljettamisen mukana vastaanottojen välillä sekä kätevän yhteydenpidon puolin ja toisin. Yhteydenoton helppous madaltaa kysymisen kynnystä.

Chatit, videovastaanotot ja lomakkeet

Digiperhe on Pirhan verkkosivuilta löytyvä sivusto, mistä löytyy tietoa ja tukea nuorille ja perheille silloin, kun sitä tarvitaan. Digiperheeseen on koottu lähi- ja digipalveluita, keskusteluapua, vertaistukea, hyvinvointiohjelmia sekä tapahtumia. 

Neuvolapalveluissa on käytössä asiointia sujuvoittavat digitaaliset esitietolomakkeet sekä mahdollisuus asioida myös etävastaanottojen kautta. Etävastaanotto mahdollistaa toisen vanhemman osallistumisen neuvolakäynnille, jos hän ei pääse paikalle esimerkiksi etäisyyden takia. Etävastaanotto sopii myös ohjaukseen ja neuvontaan silloin, kun ei tarvitse tehdä tutkimuksia tai mittauksia. Tällaisia aiheita voivat olla esimerkiksi raskauden aikainen raskausdiabeteksen omahoito, lapsen uniasiat tai lapsen ruokailuun liittyvät asiat. Myös vanhemmuuden tukeminen onnistuu etävastaanoton kautta.

Digipalveluja kehittämällä on mahdollisuus parantaa hoidon saatavuutta, sujuvoittaa ammattilaisten työtä ja saada kustannussäästöjä. Pirha on mukana hankkeessa, missä tutkitaan digipalveluiden vaikutuksia eri asiakasryhmiin. Näin palveluita voidaan kohdentaa paremmin. Palveluiden on vastattava asiakkaiden tarpeita, ja vaikuttavuutta syntyy, kun asiakas saa juuri hänelle sopivan palvelun. Digitaaliset palvelut tarjoavat nopean ja turvallisen yhteyden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin kaikille, joilla on edellytykset digipalveluiden käyttöön. Opastusta digipalveluiden käyttöön saa esimerkiksi lähitoreilta ympäri Pirkanmaan.

Seuraava

Helena Lehkonen ja Juha Isosuo

Case: GerBiili vanhusten ja vammaisten apuna Kanta-Hämeessä

Muut

Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry

Sydänkaista-etäpalvelu ehkäisee uusintainfarkteja

Merja Hirvonen, Apteekkariliitto

Apteekki – terveydenhuollon lähipalvelua ja kasvollista yrittäjyyttä

Lasse Lehtonen

Valtio-ohjatun soten haasteet

Mats Brommels

”Kärsivällisyyttä ja karskiutta”: Vinkkejä hyvinvointialue­valtuutetuille

Johtopäätökset

Reseptit tiivistetysti

Anna-Kaisa Ikonen

Rohkeasti uudistumalla turvataan hyvinvointipalveluita tulevaisuuteen

Markus Paananen

Omalääkärimallin hyödyt ovat kiistattomat

Paula Risikko

Henkilöstön omistama osuuskuntamuotoinen sote-keskus

Pirkko Valtola

Case: Rekrytointi onnistui Etelä-Savossa määrätietoisella työllä

Eero Laesterä

Alueilla pitää sopeutuksen vielä jatkua

Anne-Mari Virolainen, Lääketeollisuus ry

Tulevaisuudenkestävää hyvinvointialuetta rakentamassa

Susanna Majasuo

Case: Yrityksen ja hyvinvointialueen kumppanuus

Marko Rauhala

Tekoälyn mahdollisuudet hyvinvointialueilla: tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Julkaisija ja tekijänoikeuden haltija:

Kansallinen kulttuurisäätiö s.r. / Ajatuspaja Toivo

Toimitus: Sini Ruohonen

Taitto: Luova toimisto Muka