Sydänkaista-etäpalvelu ehkäisee uusintainfarkteja

Ismo Partanen

Toiminnanjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry (LPY)

Tietoa kirjoittajasta

Ismo Partanen on Lääkäripalvelu­yritykset ry:n toiminnanjohtaja. Partanen on tutkinut ja ollut kehittämässä sote-toimialoja yli 25 vuoden ajan. Lääkäripalveluyritykset ry edustaa yksityisiä lääkäripalveluita tuottavia yrityksiä. Sen missiona on terveyspalvelu­yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, jotta saamme paremmat terveyspalvelut jokaiselle. Yhdistys on sitoutunut sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sen mielestä soten tavoit­teita ei voida saavuttaa ilman koko toimialan tuottavuuden merkittävää parantamista. Lue lisää www.lpy.fi.

Terveydenhuollon palvelujärjestelmässä on huomattavia aukkoja, joihin yksityinen sektori voi tarjota ratkaisuja. Tuore esimerkki yksityisten toimijoiden kyvystä tuottaa palveluinnovaatioita on Pihlajalinnan kehittämä uusi Sydänkaista-palvelu, joka ylsi Lääkäriliiton vuoden 2024 laatupalkintokilpailussa kolmen finalistin joukkoon. Sydänkaista on etäpalvelu, joka keskittyy sydän- ja aivoinfarktien uusiutumisen ehkäisyyn.

Yksityinen terveydenhuolto on tärkeä kumppani julkiselle sektorille. Sen rooli ei rajoitu pelkästään palveluiden tuottamiseen, vaan yksityiset toimijat myös innovoivat ja kehittävät uusia toimintamalleja, jotka voivat parantaa koko järjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Esimerkki tällaisesta toiminnasta on etäpalveluiden kehittäminen. Etäpalvelut ovat syntyneet yksityisen sektorin pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena. Etäpalveluiden hyödyntäminen ei julkisessa terveydenhuollossa olisi mahdollista ilman yksityisen sektorin näyttöjä niiden toimivuudesta, laadusta ja kustannustehokkuudesta.  

Etähoitoa yksilöllisesti ja oikeaan aikaan

Pihlajalinna Sydänkaista -palvelu on kehitetty paikkaamaan merkittävää hoitovajetta sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa. Sydänkaistan vastaava lääkäri Robert Bergholm muistuttaa, että oikea-aikainen ja yksilöllinen hoito parantaa merkittävästi potilaiden ennustetta ja elämänlaatua sekä vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Sydänkaistan toimivuutta testattiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Pilottiin osallistui 101 potilasta, joilla oli todettu sepelvaltimotauti ja joista osa oli sairastanut sydän- tai aivoinfarktin. Seurantajakso kesti 12 kuukautta vuosina 2023–2024.

Tulokset osoittivat selkeitä hyötyjä: uusintainfarktin todennäköisyys pieneni jopa 40 prosenttia.

Ennaltaehkäisy tuo merkittäviä säästöjä

Suomessa yli 30 000 ihmistä saa vuosittain sydän- tai aivoinfarktin. Tilastojen mukaan yli 40 prosenttia heistä saa uusintainfarktin tai menehtyy viiden vuoden sisällä ensimmäisestä kohtauksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan 35 prosenttia sydäninfarktin saaneista potilaista jää ilman seurantaa, vaikka uusiutumisriski on heillä huomattavan korkea. Tämä kertoo järjestelmässä vallitsevasta hoitovajeesta.

Ennaltaehkäisyllä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Yhden sydäninfarktin akuuttivaiheen hoito maksaa noin 20 000 euroa per potilas. Pihlajalinna Sydänkaistan seurantajakson perusteella voidaan arvioida, että sadan potilaan kohdalla hoitokustannuksista voitaisiin säästää viidessä vuodessa jopa yli 300 000 euroa. Tämä ei sisällä työkyvyttömyydestä tai sairauspoissaoloista syntyviä lisäkustannuksia.

Hyvät käytännöt laajempaan käyttöön

Sydänkaista-palvelu on konkreettinen esimerkki yksityisen sektorin kyvystä innovoida ja tuottaa ratkaisuja terveydenhuollon haasteisiin. Tämänkaltaisten ratkaisujen hyödyntäminen ja levittäminen on olennaista, jotta terveydenhuollon resurssit kohdistuvat tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Pihlajalinna Etäklinikan vaikuttavuusperusteisten palveluiden ylilääkäri Erik Mandelin korostaa, että Sydänkaista on esimerkki vaikuttavasta hoidosta, joka täyttää hoidolliset tavoitteet, vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa potilaiden elämänlaatua.

THL:n mukaan sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja aiheuttavat noin puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Lisäksi ne lisäävät työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Uusintainfarktien ehkäisyyn panostamalla voidaan merkittävästi parantaa kansanterveyttä ja pienentää terveydenhuollon kustannuksia.

Sydänkaistan tapaisia hyviä käytäntöjä pitäisi ehdottomasti levittää aktiivisesti laajempaan käyttöön.

Terveyspalveluihin tarvitaan lisää kilpailua

Suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän haasteena on se, että vaikuttavat ja kustannustehokkaat käytännöt ja uudet innovaatiot eivät leviä riittävän tehokkaasti.

Useampi hallitus on nojannut terveydenhuollon laadun ja saatavuuden parantamisessa siihen, että hyvät käytännöt leviäisivät itsestään. Näin ei ole kuitenkaan laajassa mittakaavassa tapahtunut.

Palveluntuottajien välinen kilpailu tunnetusti kannustaa niitä laadun, saatavuuden sekä tuottavuuden parantamiseen. Suomalaiseen palvelujärjestelmään kaivataan lisää tuottajien välistä reilua kilpailua.

Lähteet

  • Pihlajalinna Oyj – yksi Suomen suurimmista terveyspalvelualan yrityksistä. Konserni tuottaa lääkärikeskus- ja sairaalapalveluita sekä työterveys- ja vakuutusyhteistyöpalveluita. Lisäksi Pihlajalinna tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja hyvinvointialueille. www.pihlajalinna.fi

Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) – yksityisten lääkäripalveluita tuottavien yritysten edunvalvoja sekä yhteistoiminnan ja verkottumisen edistäjä. www.lpy.fi

Seuraava

Merja Hirvonen, Apteekkariliitto

Apteekki – terveydenhuollon lähipalvelua ja kasvollista yrittäjyyttä

Muut

Lasse Lehtonen

Valtio-ohjatun soten haasteet

Mats Brommels

”Kärsivällisyyttä ja karskiutta”: Vinkkejä hyvinvointialue­valtuutetuille

Johtopäätökset

Reseptit tiivistetysti

Anna-Kaisa Ikonen

Rohkeasti uudistumalla turvataan hyvinvointipalveluita tulevaisuuteen

Markus Paananen

Omalääkärimallin hyödyt ovat kiistattomat

Paula Risikko

Henkilöstön omistama osuuskuntamuotoinen sote-keskus

Pirkko Valtola

Case: Rekrytointi onnistui Etelä-Savossa määrätietoisella työllä

Eero Laesterä

Alueilla pitää sopeutuksen vielä jatkua

Anne-Mari Virolainen, Lääketeollisuus ry

Tulevaisuudenkestävää hyvinvointialuetta rakentamassa

Susanna Majasuo

Case: Yrityksen ja hyvinvointialueen kumppanuus

Marko Rauhala

Tekoälyn mahdollisuudet hyvinvointialueilla: tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Leena Kostiainen ja Kari-Matti Hiltunen

Case: Pirkanmaan hyvinvointialue digitaalisten palvelujen edelläkävijänä

Helena Lehkonen ja Juha Isosuo

Case: GerBiili vanhusten ja vammaisten apuna Kanta-Hämeessä

Julkaisija ja tekijänoikeuden haltija:

Kansallinen kulttuurisäätiö s.r. / Ajatuspaja Toivo

Toimitus: Sini Ruohonen

Taitto: Luova toimisto Muka