Suomen yli 800 yrittäjävetoista apteekkia varmistavat koko maan kattavasti lääkkeiden saatavuuden, turvallisen lääkehoidon neuvonnan ja lääkehuollon huoltovarmuuden. Apteekissa jokainen suomalainen voi aikaa varaamatta keskustella terveydentilastaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.  Yli puolelle suomalaisista apteekki on myös lähin terveyspalvelu.

Eurooppalainen kehityskulku on kasvattanut apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa. Pandemian aikana apteekkien rooli korostui, ja nyt yli puolet Euroopan maista on sellaisia, joissa apteekit rokottavat säännöllisesti.

Apteekkeja kannattaa hyödyntää Suomessakin entistä enemmän muun terveydenhuollon tukena – erityisesti nyt, kun hyvinvointialueet supistavat palveluverkkojaan ja kamppailevat hoitohenkilöstön saatavuuden kanssa.

Hoitopolku jatkuu kotiin asti

Apteekkien tekemä työ vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja parantaa hoidon laatua. Tuoreen tutkimuksen mukaan apteekkien työ säästää hyvinvointialueilta jo nyt 855 miljoonaa euroa vuodessa. Suuri osa tästä hyödystä syntyy itsehoidon neuvonnasta – jolla pystytään sekä ehkäisemään turhia lääkärikäyntejä että varmistamaan itsehoitolääkkeiden oikeaa käyttöä.

Potentiaalia riittäisi vielä suurempiin säästöihin. Esimerkiksi neljännes ikääntyneiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu lääkityksen ongelmista. Apteekkien tarjoamat palvelut, kuten lääkityksen arvioinnit ja lääkkeiden koneellinen annosjakelu, voivat merkittävästi parantaa hyvinvointialueiden resurssien käyttöä. Kun hyvinvointialueilla suunnitellaan asiakkaiden hoitopolkuja, on kriittisen tärkeää muistaa, että hoitopolku ei pääty hyvinvointialueen hallinnolliselle rajalle, vaan jatkuu kotiin asti – apteekin kautta.

Apteekkien palveluilla vaikuttavuutta ja säästöjä hyvinvointialueille

Hyvinvointialuepäättäjien kannattaa myös pohtia, voisiko apteekkien palveluvalikoiman laajempi hyödyntäminen säästää hoitajien aikaa ja parantaa palveluiden oikea-aikaista saatavuutta. 80 % suomalaisista haluaisi apteekeista nykyistä laajemmin terveyspalveluita. Tällä hallituskaudella apteekkien farmaseuteille ja proviisoreille on myönnetty rokotusoikeus, mutta apteekkeja ei vielä juurikaan hyödynnetä rokotuksissa. 

Hyvinvointialueiden kannattaisi hyödyntää apteekkeja esimerkiksi riskiryhmien kausi-influenssarokotuksissa. Myös muita matalan kynnyksen palveluita voitaisiin tuottaa apteekeissa, mikä vahvistaisi ihmisten lähipalveluita ja lisäisi terveydenhuollon kustannustehokkuutta. 

Hyvinvointialueiden ja apteekkien yhteistyö voi tuoda merkittäviä säästöjä, parantaa palveluiden saatavuutta ja keventää terveydenhuollon kuormitusta. Nyt on aika tunnistaa apteekkien potentiaali ja tehdä niistä kiinteämpi osa hyvinvointialueiden terveydenhuoltoa. Tämä ei ole vain järkevää terveyspolitiikkaa, vaan myös fiksua talouspolitiikkaa ja yrittäjäystävällistä päätöksentekoa.

Hyödynnetään apteekkiverkostoa

Terveysasemaverkoston supistuessa monella alueella joudutaan miettimään, kuinka perustuslainkin takaamat riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan. Apteekkien ja hyvinvointialueen yhteistyötä kannattaa tiivistää myös lähipalveluiden takaamiseksi. Parhaassa tapauksessa apteekin tiloja hyödyntämällä voidaan paitsi tarjota terveyspalveluita lähellä ihmisiä, myös varmistaa apteekkipalveluiden jatkuvuus alueella.

Apteekkien osaamisen täysimääräinen valjastaminen ihmisten hoidon parantamiseksi on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin ja on kustannustehokas panostus juuri oikeaan kohtaan – ennaltaehkäisyyn. Siksi kannattaa tunnistaa apteekkien mahdollisuudet ja tehdä apteekeista kiinteä osa hyvinvointialueiden palvelustrategioita.