Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisten tärkeimpiä palveluja. Julkisessa keskustelussa keskitymme usein ongelmiin, mutta on tärkeää muistaa, että Suomessa on hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaaminen on meillä maailman kärkiluokkaa. Hoito on laadukasta, ja yhteiskuntamme kantaa silloin kun apua tarvitsee. Tästä meidän on huolehdittava myös tulevaisuudessa.

Hyvinvointialueilla käynnistyy nyt kolmas toimintavuosi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun kokoaminen vahvemmille harteille on tuonut aikaisempaa parempia mahdollisuuksia ajatella palveluita uudella tavalla. 

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa ihmisten palveluiden uudistaminen onkin keskiössä. Palvelulainsäädäntöä uudistetaan, hyvinvointialueiden ohjausta vahvistetaan ja rahoitusmallia kehitetään kannustavampaan suuntaan. 

Myös hyvinvointialueilla on parhaillaan käynnissä paljon hyvää kehittämistyötä palveluiden uudistamiseksi. Vuosien ja vuosien hallinnon uudistamisen jälkeen on palveluiden uudistamisen vuoro. Siitähän soteuudistuksessa koko ajan oli kyse, että luodaan hartiat uudistumiselle!

Uudenlaisten ratkaisujen hakeminen on myös välttämätöntä, jotta yhteiset rahat voidaan käyttää mahdollisimman fiksusti hyödyksi. Hyvinvointialueiden rahoitus on kuluvana vuonna 26,2 miljardia, eli jo lähes kolmasosa valtion budjetista. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuosittain, mutta rahat ja henkilöstö eivät riitä, jos uusia tekemisen tapoja ei saada käyttöön. Kasvava palvelutarve, heikkenevä huoltosuhde ja velkaantunut valtion talous haastavat meitä nyt, mutta myös tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa riittää haasteita, mutta Suomi on myös täynnä osaamista ja kekseliäisyyttä. Eri puolilta Suomea on jo olemassa mainioita esimerkkejä siitä, miten palveluita on lähdetty suunnittelemaan täysin uudella tavalla – asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja digitalisaatiota hyödyntäen.

Esimerkiksi digitaaliset ja liikkuvat palvelut lisäävät palveluiden saavutettavuutta ja helpottavat henkilöstön riittävyyttä. Tekoälyn avustuksella voidaan kohdentaa ammattilaisten aikaa yhä paremmin asiakkaan kanssa kohtaamiseen. Henkilöstön saatavuuteen on löydetty ratkaisuja esimerkiksi erilaisten sovellusten avulla.

On tärkeää, että näitä parhaita käytäntöjä jaetaan, jotta saamme mahdollisimman hyviä palveluja kaikkialle Suomeen. Se on järkevää sekä ammattilaisten että asiakkaiden kannalta. 

Uudistuminen vaatii meiltä rohkeutta kokeilla ja tahtoa tehdä! On otettava käyttöön uusia toimintatapoja, uudistettava palvelurakenteita toimivana kokonaisuutena, vahvistettava peruspalveluita ja hyödynnettävä teknologian tuomat mahdollisuudet niissä palveluissa, joissa se järkevää on.

Nyt on aika uudistaa rohkeasti ja etsiä parhaat tavat tehdä. Varmistaa, että hyödynnämme kaiken osaamisen ja teknologian tuomat mahdollisuudet ja rakennamme palvelut, jotka kantavat myös tulevaisuudessa.