Anna on kokenut sairaanhoitaja, jolla on yli 20 vuoden työkokemus terveydenhuollosta. Hänen työpäivänsä ovat kiireisiä ja täynnä potilaskohtaamisia – mutta myös loputonta kirjaamista. Jokaisen vuoron päätteeksi hän istuu vielä ylimääräisen tunnin päivittämässä potilastietoja järjestelmään. ”Tämä ei ole sitä hoitotyötä, johon aikanaan ryhdyin”, hän miettii uupuneena.

Samaan aikaan lastensuojelussa työskentelevä Kaisa yrittää pysyä perässä lastensuojeluilmoitusten kasvavassa määrässä. Jokainen palvelutarpeen arviointi vie päiviä, jopa viikkoja, ja resurssit ovat rajalliset. Hän tietää, että jokainen viivästynyt päätös voi tarkoittaa lasta, joka joutuu elämään turvattomassa ympäristössä liian pitkään.

Edellä mainitut esimerkit ovat tekoälyhankkeiden lähtökohtia. Juuri rutiinitehtäviä voidaan nyt automatisoida ja vapauttaa ammattihenkilöstön aikaa siihen työhön, mihin heidät on koulutettu.

Accenturen Suomessa tekemän tutkimuksen mukaan tekoäly voisi vapauttaa jopa 20–35 % terveydenhuollon kliinisestä ja hallinnollisesta työstä. Se voisi automatisoida potilastietojen kirjaamisen, tukea hoitohenkilökunnan päätöksentekoa ja vähentää byrokratiaa. Lastensuojelussa generatiivinen tekoäly voisi nopeuttaa palvelutarpeen arviointia jopa 50 %, jolloin Kaisan tiimi voisi kaksinkertaistaa vaikuttavuutensa ilman lisääntyviä ylitöitä.

Miksi tekoälyratkaisuja ei ole laajassa käytössä?

Tekoälyn mahdollisuudet ovat kiistattomat, mutta sen käyttöönottoa hidastavat useat tekijät. Onko kyse rohkeuden puutteesta, resurssien väärästä kohdentamisesta vai siitä, ettei hyvinvointialueiden rakenteet vastaa nykypäivän tarpeisiin? Kun teknologia tarjoaa ratkaisun, mutta rakenteet jarruttavat kehitystä, kärsijöinä eivät ole tekoälyratkaisut, vaan potilaat, lapset ja kuormittunut henkilöstö.

Tekoälyn mahdollisuudet hyvinvointialueilla

1. 1. Automaattinen potilastietojärjestelmäkirjaaminen
   Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät suuren osan työajastaan potilastietojen kirjaamiseen. Tekoäly voi automatisoida tätä prosessia puheentunnistuksen ja luonnollisen kielen käsittelyn avulla. Lääkärin tai hoitajan sanelu voidaan muuntaa rakenteiseksi tekstiksi, joka siirtyy suoraan potilastietojärjestelmään, vähentäen manuaalista työtä ja virheiden määrää.
2. 2. AI-agentit tukemassa henkilöstöä ja kansalaisia
   Tekoälypohjaiset agentit voivat auttaa terveydenhuollon ammattilaisia esimerkiksi tiedonhausta, lääkitysohjeiden tarkistamisesta ja diagnoosien tukemisesta. Kansalaisille AI-agentit voivat tarjota terveystietoa, palveluohjausta ja apua oikean hoitopaikan valintaan.
3. 3. Tekoälyavusteinen asiakaspalvelu
   Hyvinvointialueiden asiakaspalvelu on laaja-alaista ja kriittistä. Tekoälyavusteiset chatbotit ja puheohjatut palvelut voivat vastata yleisiin kysymyksiin, ohjata asiakkaita oikeisiin palveluihin ja helpottaa ajanvarausta. Tämä vapauttaa asiakaspalvelijoiden aikaa vaativampiin tehtäviin ja parantaa palvelun saatavuutta.
4. 4. Kielellinen työskentely tukemassa hallintoa ja asiantuntijoita
   Tekoäly voi auttaa raporttien, lausuntojen ja kokousmuistioiden laadinnassa sekä käännöstyössä. Se voi myös analysoida suuria tekstimassoja ja poimia niistä oleellista tietoa, mikä helpottaa päätöksentekoa.
5. 5. Potilaskommunikaatio vieraskielisille
   Hyvinvointialueilla palvellaan monikielistä väestöä, ja kielimuurit voivat vaikeuttaa hoitoa. Tekoälypohjaiset käännösratkaisut voivat auttaa lääkäreitä ja hoitajia kommunikoimaan potilaiden kanssa heidän omalla kielellään, parantaen ymmärrystä ja hoidon laatua.

Johtopäätös

Tekoäly tarjoaa hyvinvointialueille mahdollisuuden tehostaa toimintaa, parantaa palveluiden saavutettavuutta ja helpottaa sekä henkilöstön että asiakkaiden arkea. Sen avulla voidaan vähentää rutiinityötä, sujuvoittaa potilastyötä ja tukea monikielistä viestintää. Oikein hyödynnettynä tekoäly voi tuoda merkittävää lisäarvoa julkiselle terveydenhuollolle ja sosiaalipalveluille.

Mutta olemmeko valmiita tarttumaan tähän mahdollisuuteen?