Reseptit tiivistetysti


  • Yksityisen ja julkisen puolen yhteistyön lisääminen on tärkeä keino palvelujen laadun kehittämiseksi. Yritykset nähtävä kumppaneina ja julkisen palvelutuotannon kirittäjinä.
  • Myös kolmas sektori tulisi nähdä ennemmin kumppanina kuin yritysten kanssa kilpailevana palvelujen tuottajana. Järjestöillä on myös merkittävä rooli vertaistuen antamisessa ja tiedon jakamisessa.
  • Monituottajamalli ja valinnanvapaus parantaisivat tehokkuutta ja lisäisivät uusien innovaatioiden käyttöönottoa. Palvelusetelien avulla voidaan yksityisen puolen resurssit saada julkisen puolen käyttöön erikoissairaanhoidossa.
  • Omalääkärimallia kannattaa toteuttaa myös ammatinharjoittajamallilla. Länsi-Uudellamaalla tätä on kokeiltu ja tulokset ovat rohkaisseet mallin laajentamiseen.  Hoidon saatavuus on ollut erinomaista, samoin sen jatkuvuus.
  • Paula Risikko pohtii henkilöstön osuuskuntien perustamista hoitamaan jopa kokonaisia sote-keskuksia. Tällaiset osuuskunnat toisivat markkinoille uudenlaista tarjontaa ja kilpailua, mikä edesauttaisi myös uusien innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Osuuskunnat todennäköisesti myös parantaisivat henkilöstön hyvinvointia.
  • Eloisan esimerkit kertovat, että rekrytoinneissa voidaan sada hyviä tuloksia kehittämällä johtamista ja henkilöstöhallintoa sekä kiinnittämällä huomiota brändiin. Brändäys ei ole katteetonta mainontaa, vaan sanoille täytyy löytyä katetta.
  • Brommels nostaa kirjoituksessaan esiin tärkeän pointin siitä, miten omaiset pitäisi nähdä nykyistä tärkeämpänä yhteistyökumppanina. Heille pitäisi antaa koulutusta ja ammatillista tukea hoitotoimenpiteitä ja hoivan antamista varten. Ruotsissa tämä epävirallinen hoito on todettu taloudellisesti hyvin merkittäväksi.
  • Tekoäly tarjoaa hyvinvointialueille mahdollisuuden tehostaa toimintaa, parantaa palveluiden saavutettavuutta ja helpottaa sekä henkilöstön että asiakkaiden arkea.
  • Digitaalisissa palveluissa Pirkanmaan hyvinvointialue on ollut edelläkävijä ja sieltä kannattaa ottaa vauhtia muilla alueilla. Pirhan digiklinikalla käydään päivittäin yli 500 hoitokeskustelua. Yhteyden saamisen kesto on keskimäärin 10 minuuttia.
  • Kanta-Hämeessä on onnistuttu pilotoimaan liikkuvia vanhuspalveluja. Oma Hämeen kotisairaalan ja ensihoidon yhteinen liikkuva yksikkö GerBiili tukee ammattilaisten hoitotyötä ja tuottaa myös yöaikaista palvelua kotisairaalan palliatiivisille ja akuuteille potilaille.

Muut

Anna-Kaisa Ikonen

Rohkeasti uudistumalla turvataan hyvinvointipalveluita tulevaisuuteen

Markus Paananen

Omalääkärimallin hyödyt ovat kiistattomat

Paula Risikko

Henkilöstön omistama osuuskuntamuotoinen sote-keskus

Pirkko Valtola

Case: Rekrytointi onnistui Etelä-Savossa määrätietoisella työllä

Eero Laesterä

Alueilla pitää sopeutuksen vielä jatkua

Anne-Mari Virolainen, Lääketeollisuus ry

Tulevaisuudenkestävää hyvinvointialuetta rakentamassa

Susanna Majasuo

Case: Yrityksen ja hyvinvointialueen kumppanuus

Marko Rauhala

Tekoälyn mahdollisuudet hyvinvointialueilla: tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Leena Kostiainen ja Kari-Matti Hiltunen

Case: Pirkanmaan hyvinvointialue digitaalisten palvelujen edelläkävijänä

Helena Lehkonen ja Juha Isosuo

Case: GerBiili vanhusten ja vammaisten apuna Kanta-Hämeessä

Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry

Sydänkaista-etäpalvelu ehkäisee uusintainfarkteja

Merja Hirvonen, Apteekkariliitto

Apteekki – terveydenhuollon lähipalvelua ja kasvollista yrittäjyyttä

Lasse Lehtonen

Valtio-ohjatun soten haasteet

Mats Brommels

”Kärsivällisyyttä ja karskiutta”: Vinkkejä hyvinvointialue­valtuutetuille

Julkaisija ja tekijänoikeuden haltija:

Kansallinen kulttuurisäätiö s.r. / Ajatuspaja Toivo

Toimitus: Sini Ruohonen

Taitto: Luova toimisto Muka