Tulevaisuuden­kestävää hyvinvointi­aluetta rakentamassa

Anne-Mari Virolainen

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja

Tietoa kirjoittajasta

Anne-Mari Virolainen on Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja, jolle tärkeitä ovat talous, turvallisuus, terveys ja tutkimus. Lääketeollisuus ry on Suomessa toimivan tutkivan lääketeollisuuden edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestö. Yhdessä jäsenyritysten kanssa yhdistys tuottaa arvoa potilaalle ja suomalaiselle yhteiskunnalle sekä rakentaa terveysalasta talouskasvua maallemme. Toimialajärjestö edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vauhdittaa kasvua innovaatioilla, tutkimuksella ja uusilla terveydenhuollon ratkaisuilla. Lisätietoja: www.laaketeollisuus.fi

Hyvinvointialueiden tilannetta lähestytään usein niukkuuden jakamisen näkökulmasta. Katsantokanta kannattaisi siirtää tästä hetkestä huomiseen. Rakentaa huomisen tulevaisuudenkestävää hyvinvointialue. 

Askel 1: vahvistetaan TKI-toiminnan edellytyksiä hyvinvointialueilla

Tutkimus, tuotekehitys sekä innovaatiot tarkoittavat oman toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä innovatiivisten yritysten kanssa sekä parempaa hoitoa yhä useammalle potilaille ja ammattilaisten osaamisen päivittämistä. 

Kliiniset lääketutkimukset luovat arvoa niihin osallistuville potilaille (lisäterveys) sekä hyvinvointialueelle (suorat kustannussäästöt). Yksi kliininen lääketutkimus tuo potilaalle 1,2 miljoonan euron hyödyn ja terveydenhuoltojärjestelmälle yli 10 miljoonan euron hyödyn.

Meidän on parannettava hyvinvointialueiden olosuhteita (esimerkiksi henkilöstö ja infra) entistä useampien kliinisten lääketutkimusten tekemistä varten. On huolehdittava, että hyvinvointialueilla on edellytykset rahoittaa ja kehittää tutkimustoimintaa. On nostettava alueilla tehtävä TKI-toiminta kansallisen TKI-politiikan keskiöön ja käynnistettävä kansallinen kliinisten lääketutkimusten koordinaatio Trial Nation -mallin mukaisesti.

Askel 2: kehitetään hyvinvointialueiden ja yritysten vaikuttavaa yhteistyötä

Yhteiskunnan on investoitava riittävästi terveydenhuoltoon ja lääkehoitoihin. Suomi käyttää tällä hetkellä muita Pohjoismaita vähemmän rahaa terveydenhuoltoon asukasta kohden. Hyvinvointialueiden yhä vaikeampi taloustilanne vaatii terveydenhuoltoon käytettyjen resurssien kohdentamista vaikuttavasti niin, että käytetyillä resursseilla tuotetaan mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia. 

Sekä kansallisesti että alueilla tulee panostaa tietopohjaan, jotta alueet voivat tietoon nojaten tehdä viisaita päätöksiä. Panostamalla vaikuttavuustietoon yhteiskunnan varat voidaan kohdentaa hoitoihin, joilla saadaan hyviä hoitotuloksia. Oikea-aikainen ja oikein kohdennettu sairauksien ennaltaehkäisy ja lääkehoito mahdollistavat samanaikaisen kustannusten vähentämisen ja paremmat hoitotulokset.

Lääkkeistä ei pidä säästää lyhytnäköisesti, vaan turvata terveydenhuoltoon riittävät resurssit ja jokaiselle potilaalle heidän tarpeidensa mukainen ennaltaehkäisy ja hoito. On pyrittävä hallitsemaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia ottamalla vaikuttavat rokotteet ja lääkehoidot hallitusti käyttöön riskinjakosopimuksia hyödyntäen. Digitalisaatiota ja rekisteritietoa on hyödynnettävä enemmän terveydenhuollon vaikuttavuusperusteisessa terveydenhuollossa ja sujuvien hoitopolkujen rakentamisessa. 

Askel 3: otetaan uudet lääkehoidot sujuvasti käyttöön osana toimivaa terveydenhuoltoa 

Hyvinvointialueiden kannattaa investoida tehokkaaseen lääkehoitoon. Innovatiiviset, oikea-aikaiset ja vaikuttavat lääkehoidot eivät ole kustannuserä. Ne auttavat hallitsemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksia ja ovat potilaan etu. Uusien hoitojen sujuva ja hallittu käyttöönotto vahvistaa kansalaisten luottamusta julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä luottamus on tutkitusti heikentynyt viime vuosina.

Laadukkaan lääkehoidon tulee jatkossakin olla terveydenhuollon ytimessä: potilas ansaitsee tehokkaan, turvallisen ja oikea-aikaisen lääkehoidon katsomatta varallisuutta tai asuinpaikkaa. Lääkkeet ja rokotteet vahvistavat kansalaisten yhdenvertaisuutta.

Suomessa ja hyvinvointialueilla on kehitettävä modernia ja korkeatasoista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää innovaatiomyönteisellä toimintakulttuurilla, jossa hyödynnetään tehokkaasti uusia menetelmiä ja teknologioita. On huomioitava uusien lääkehoitojen hyödyt laajasti, mukaan lukien työ- ja toimintakyvyn paraneminen ja siitä johtuva raskaamman hoidon ja hoivan tarpeen väheneminen. Vahvistamme suomalaisten potilaiden yhdenvertaisuutta ottamalla ripeästi eri puolilla Suomea käyttöön uusimmat innovatiiviset rokotteet ja lääkehoidot.

Investoinneista, tutkimuksesta ja uudesta hoidosta syntyy hyvän kierre

Lääkkeiden ja rokotteiden tarkoituksenmukainen käyttö on tulevaisuuden kestävän palvelujärjestelmän edellytys. Kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että modernit rokotteet ja muut ennaltaehkäisyn keinot sekä laadukas lääkehoito on saatavilla kaikille kansalaisille muun muassa tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta.

Uusien hoitojen kehittäminen Suomessa edellyttää, että hoidot on myös otettu käyttöön. Hyvinvointialueen kannalta uusi hoito voi säästää palveluresursseja. Soten vaikuttavuuden ja kestävyyden lisääminen vaatii uusia menetelmiä ja käytössä olevien menetelmien tarkastelua.

Uusien lääkehoitojen edellyttämät TKI-panokset voivat käynnistää hyvän kierteen: ne lisäävät TKI-työpaikkoja ja osaamista, tuottavat parempaa sote-ammattilaisten vetoa sekä synnyttävät enemmän terveyttä ja hyvinvointia.

Hyvän kehässä koko ekosysteemi vahvistuu lisäten samalla alueiden tarvitsemaa elinvoimaisuutta. Tulevaisuudenkestävää hyvinvointialuetta johdetaan parhaaseen vaikuttavuuteen pyrkien, innovaatioiden kehittäjät ja palveluiden tuottajat kumppaneina.

Seuraava

Susanna Majasuo

Case: Yrityksen ja hyvinvointialueen kumppanuus

Muut

Marko Rauhala

Tekoälyn mahdollisuudet hyvinvointialueilla: tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Leena Kostiainen ja Kari-Matti Hiltunen

Case: Pirkanmaan hyvinvointialue digitaalisten palvelujen edelläkävijänä

Helena Lehkonen ja Juha Isosuo

Case: GerBiili vanhusten ja vammaisten apuna Kanta-Hämeessä

Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry

Sydänkaista-etäpalvelu ehkäisee uusintainfarkteja

Merja Hirvonen, Apteekkariliitto

Apteekki – terveydenhuollon lähipalvelua ja kasvollista yrittäjyyttä

Lasse Lehtonen

Valtio-ohjatun soten haasteet

Mats Brommels

”Kärsivällisyyttä ja karskiutta”: Vinkkejä hyvinvointialue­valtuutetuille

Johtopäätökset

Reseptit tiivistetysti

Anna-Kaisa Ikonen

Rohkeasti uudistumalla turvataan hyvinvointipalveluita tulevaisuuteen

Markus Paananen

Omalääkärimallin hyödyt ovat kiistattomat

Paula Risikko

Henkilöstön omistama osuuskuntamuotoinen sote-keskus

Pirkko Valtola

Case: Rekrytointi onnistui Etelä-Savossa määrätietoisella työllä

Eero Laesterä

Alueilla pitää sopeutuksen vielä jatkua

Julkaisija ja tekijänoikeuden haltija:

Kansallinen kulttuurisäätiö s.r. / Ajatuspaja Toivo

Toimitus: Sini Ruohonen

Taitto: Luova toimisto Muka